Brittikissa Dali kertoo surrealistisesta elämästään amatöörihenkilökunnan palveltavana eikä estä itseään käsittelemästä päivänpolttavia aiheita - kissan näkökulmasta tietenkin.
Nyt sitä lunta vihdoin on täällä etelässä - ainakin muutamaksi päiväksi. Friidu tykkää talvikeleistä ja etenkin lumesta ja hiihtämisestä, mutta harvoin sitä lunta on niin paljon, että pääsisi hiihtämään täällä rannassa. Friidu tosin on surkea murtsikkahiihtäjä eikä myöskään osaa lasketella. Maalta, kun on kotoisin... Ei saa olla mäkiä eikä sukset saa lipsua. Sitä paitsi, se ei meinaa saada niitä suksia kiinni monoihin millään. On kuulemma niin hankalat siteet. Tämä tasainen rantamaasto olisi sille sopiva, mutta ei ole tarvinnut tänäkään talvena suksia ottaa esille. Miesamatööri puolestaan inhoaa talvea ja pakenee sukellusreissuilleen niin usein kuin mahdollista. Kiitettävästi miesamatööri on tällä viikolla kahlannut kuitenkin minun kanssani täällä lumessa. Minä kyllä riehaannun heti, kun lunta tulee ja ryntäilen täällä pitkin rantaa puihin ja joka paikkaan.
Tässä pari klippiä, kun kovassa pyryssä ulkoilutin miesamatööriä. Se raukka ei meinannut perässä pysyä, kun hölkkäsin tuon vakio rantalenkin.
No, hiiriä on kissan jahdattava, vaikka olisi kuinka paljon lunta. Se kuuluu kunnon kissan toimenkuvaan. Mitään saalista en saanut, mutta se johtui vain ja ainoastaan siitä, että amatöörit eivät jaksaneet vaania siellä taluttimen päässä.
Veetille ja muille kissakamuille tiedoksi. Käyn ulkohuussissa myös talvella. Nyt se on helppoa, kun on lunta ja kuoppa syntyy hetkessä. Ei ole aiemmin talvella paljon naurattanut kaivaa kivikovaksi jäätynyttä maata. Friidu tosin korjaa mun kakat koirankakkapusseihin. Saisi jotkut koiranomistajatkin opetella korjaamaan, on nimittäin tosi paljon oikein isojen koirien läjiä täällä pitkin rantaa. Friidu on kerran astunut sellaiseen ja oltiin pulassa, kun ei saatu putsattua eikä niillä kengillä rappuun voinut mennä.
Tykkään tosi paljon mennä umpihangessa. Ei yhtään haittaa, vaikka lunta on välillä korviin asti.
Lunta tupruttaa niin että näköä haittaa
On tarkastettava tämä kaivonrengas joka ulkoilureissulla, muuten ei tuu mitään
Mitäköhän kivaa ensi viikolla on näköpiirissä?
Mukavaa, talvista viikonloppua, kissakamut ja kotiväet. Take care!
T. Dali alias Dami alias Dallura alias Dappero alias Daltsukka alias friidun höpseli, pöpseli, töpseli
Tsau kissat ja kaikki muut! Uusi vuosi on alkanut ja vihdoin on nähty aurinkokin. Tämä blogi on täynnä aurinkoisia kuvia. Niistä alkoikin olla jo vakavaa pulaa.
Päätettiin friidun kanssa näin vuoden aluksi pohtia, mitä tämä uusi alkoholilaki oikein tarkoittaa kissojen kannalta. Helpotuksen huokaus. Ei mitään, koska kissat ovat raittiita. Kuvitelkaa nyt kauhuskenaario, jossa kissat menisivät ostamaan pönikkäkaupalla neloskaljaa, lonkeroa ja limuviinoja Prismasta ja hoipertelisivat kotona (molemmat) päät sekaisin, ryntäilisivät pitkin kämppää riehakkaina, mouruaisivat ja oksentaisivat matolle. Ja krapula-aamuna olisi vatsat kuralla eikä jaksaisi lähteä valjaslenkille ja vain roskaruoka maistuisi. Olisihan se aika karmeaa, eikö vain?
Tällä viikolla on ollut sellainen huipputapahtuma, että friidu sai meikäläisestä maalatun muotokuvan. Katsokaa blogin oikealla olevaa palstaa, siinä se superhieno kuva on ylinnä. Veetin (joka on mun paras brittikissakamu) äiti Ulla Seiro maalasi tämän hienon taulun, kun friidu tarpeeksi kauan pyysi. Taulu on nyt kehystettävänä ja laitetaan siitä sitten uusi kuva, kun se on seinällä. Facebookissa sitä on ihailtu kovasti.
On tullut ulkoiltua aika paljon ja miesamatöörikin on ollut kiitettävästi mukana. Miesamatööri ei osaa oikein varoa mitään ja siksi pääsenkin ryntäilemään kaiken maailman ryteikköihin ja puihin, mistä minua on hankala saada pois. Olen tehnyt tosi pitkiä lenkkejä ja friidu on ollut tyytyväinen, että kaikki ulkoilut ei ole yhtä paikallaan vaanimista.
Täältä näkee aika hyvin
Tänään aamulla, kun friidun kanssa päästiin tuon rantamuurin aukon kohdalle, ryntäsin salamana ja loikkasin kauhean loikan ja ... HURRAA! ... sain päästäisen kiinni. Se vikisi ja kirkui kuin vimmattu, kunnes friidu tuli kiskomaan sen pois minulta ja päästi pakenemaan. Etsin sitä vielä 10 minuuttia ja sitten minut kannettiin rannassa toiseen paikkaan.
Eilen käytiin pikavisiitti mökillä. Kävin jäällä ja pääsin tarkastamaan ulkotarhan. En olisi millään lähtenyt mökiltä takaisin kaupunkiin, mutta pakotettiin.
Ulkotarhassa oli kaikki hyvin
Laitetaan tähän oikein monta aurinkokuvaa, kun friidu niin tykkää näistä.
Yks koira vaan meni tosta ohi
Kattokaa Veeti, Maisteri ja etenkin Hilla ... olen hurjan komea saalistaja
Menisinköhän sittenkin vaanimaan hanhia?
Kattokaa, mitkä värit!
Kipitän joka aamu näillä kivillä, vaikka välillä ne ovat jäässä ja liukkaat.
Tässä on yksi klippi edelliseltä viikolta. Näkee, että miesamatööri antaa minun mennä seikkailemaan jänniin paikkoihin. En yhtään väitä, etteikö friidukin antaisi, mutta voi olla, että kieltoja häneltä tulee hiukan enemmän.
Laitan loppuun tällaisen kauniin kuvan, missä haaveilen tämän alkaneen vuoden tulevista hiirisaaliista, kunhan hiirestyskausi nyt äkkiä käynnistyisi.
Dreaming of 🐀🐁🐭🐭
Hauskaa viikonloppua kaikille - ja onnea näytelmiin niille kissakamuille, jotka osallistuvat.
