perjantai 19. toukokuuta 2017

Kirsikat kukkivat!

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

On taas ollut vaikka mitä ja tosi paljon ulkoilua. Tänään olin aamulla tunnin ulkona tuolla rannassa ja iltapäivällä viiden jälkeen minut vietiin autokyydillä Roihuvuoreen Kirsikkapuutarhaan. Käytiin käppäilemässä myös japanilaisessa puutarhassa. Kirsikkapuutarhassa oli hirveästi porukkaa, kun oli ensimmäinen oikea kesäpäivä ja kirsikkapuut kukkivat hienosti. No, tosiasiassa en ole kiinnostunut kirsikankukista, mutta puistossa oli muutama kiinnostava västäräkki. Ihmisten maahan laitetut tavarat olisin halunnut tutkia myös. Minua tuli ihailemaan ja silittelemään englantia puhuva seurue, kaksi naista ja mies ja sitten yksi ilmeisesti maahanmuuttajataustainen mies tuli kysymään, saako ottaa kuvan minusta. Olin ihan naatti, kun päästiin kotiin ja oli kauhean kuuma. Friiduamatööri kasteli pariinkin kertaan kylmällä vedellä chifonetin ja lepäsin sen alla viilenemässä. Pakotettiin nuolemaan vettä, kun sitä lotrattiin tassujen päälle. En suostunut juoman kupista. Kuumat kelit eivät ole minun ja friidun juttuja, mutta miesamatööri on kuin henkiin herännyt, kun vihdoin tuli lämmintä. Tässä on nyt aika paljon miesamatöörin ottamia kirsikkapuistokuvia, mutta oli siellä niin superkaunista. Friidukin on näköjään ottanut pari videoklippiä.

Upeasti kukkii


Silmät pyöreinä tiiraan (lintuja)

Friidu halusi tällaisen lähikuvan minusta ja kirsikanoksasta

Tää koivu oli tosi kiva

Hienosti heijastuu kirsikankukat vedestä

Japanilaiseen puutarhaan

Eikö olekin hieno ulkoilupaikka? Näettekö minut kuvassa?
Mä oon kyllä aika söötti, eikö vain pimut?
Tässä vielä pari videoklippiä kirsikkapuistosta.




Kohta varmaan pääsen taas mökille ja ulkotarhaan. Kaupungissa ulkoilu on itse asiassa kiinnostavaa, koska täällä on paljon enemmän lintuja kuin mökillä ja ne ovat melko kesyjä. Täällä näyttää olevan paremmat hiirimaastotkin. Mökillä tosin on ne rantakäärmeet, joilta pitää vielä ottaa luulot pois. Täällä stadissa olen jo saanut konkreettista kokemusta siitä, että ihan kaikki ihmiset eivät ole kissojen ystäviä. Tosi kurjaa, mutta pitää olla välittämättä. Paljon on ihmisiä, jotka tykkäävät musta, joten kestämme friidun kanssa urheasti ne tyypit, joille ei sovi, että kissa kulkee ylipäätään yhtään missään.

Oli vähän mutainen tähystysalusta...

Tässä pari tyylinäytettä, kun minut kannetaan ulkolenkin lopuksi kotiin. Kuten muistatte, kävelen omin jaloin vain eteenpäin vaikka kuinka pitkälle, mutta takaisin minut on aina kannettava.
En halua vielä sisälle takaisin, joten kantakoot

Tykkään levätä tässä just näin; amatöörin käsi varmaan väsyy.

Kattellaan välillä maisemia
Ai niin. Eilen aamulla kaulastani irrotettiin tämän vuoden ensimmäinen punkki. Friidu on ihan hermona punkkien takia. Ei voi tietää, auttaako se niskaan laitettu kissojen punkkilitku yhtään mitään. Tai no, ehkä punkkeja olisi ollut jo kymmeniä ilman sitä, koska tämä Arabianranta on pahaa punkkialuetta. Ulkoilu kuulemma jatkuu punkeista huolimatta.

Hypin koko ajan keittiön työpöydälle ja amatöörit ovat siitä kiukkuisia. Nakkaavat minut heti alas. En ymmärrä, miksi niillä pöydillä ei saa olla. Ihan dorkaa. Leikin ja riehun nykyisin aika paljon. Talvella, kun oli pimeää, ei niin jaksanut, mutta nyt on taas etenkin aamuisin hirmu vauhti päällä. Paino on jämähtänyt vajaa 5,4 kiloon. En varmaan ikinä pääse tällä menolla Veetin klubiin, mutta perustan sitten omat klubini.

Olen alkanut seurata FB:ssä yhtä pientä kissansinttiä nimeltä Tyyppi. Se on aika hauska, vaikka onkin ihan tenava vielä. Käykää katsomassa sen sivuja (@tyyppikisu).

Rentoa viikonloppua kaikille! T. Dali (ottakaa minusta mallia)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti