perjantai 23. kesäkuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä. Kaunista ja virkistävää juhannusta kaikille!

Oltiin vielä alkuviikolla mökillä ja sitten piti taas tulla stadiin, missä oli kämppä niin kuuma, että mut piti viilentää kylmään veteen kastetulla rätillä. Ja mun kissakamulle Veetille tiedoksi, että ihan turha sitten vetää mitään läppää tän rätin väristä. Se pukee mua, koska suklaa ja pinkki sopii yhteen, kysy vaikka Diorilta, jos et muuten usko.


Oon muuten saalistanut ainakin sata tai kolme sudaria. Tässä todistusaineistoa yhdestä saaliista. En syö niitä, saalistan vain ja loikkaan tosi korkealle niiden perässä.



Tein pienen kierroksen veneellä mökillä. 😁 Ai, olisiko pitänyt soutaa? Luulin, että tällainen kierros riittää. No, ehkä joku kerta soudan myös.





Niin ja sitten kävin kylvettämässä häntäni järvessä ja vähän tassuja ja vatsaa myös.




Mulle tuli Zooplussan ruokapaketti ja autoin purkamisessa. Kauheasti safkaa, josta voin taas lakata tykkäämästä. Sitä paitsi, näiden ruokapussien päällä on kiva makoilla. Mutta sitten hiipi kylmäävä epäily. Kuulin, kun friidu sanoi, että tosi hyvä, että Zooplussan paketti tulikin näin nopeasti, että saadaan minun lempiruokia pakattua mukaan. Pakattua mihin??? Mökillä on jo ruokaa. Kääk. Epäilen, että amatöörit aikoo taas häipyä johonkin ja ilmeisesti ottaa evääksi mun safkat. Se olisi kyllä kaiken huippu ja mihin minut sitten laitettaisiin nälkää näkemään? Tänne avattiin jo tollainen pieni matkalaukku eikä siihen ainakaan vielä ole pakattu mitään minun tavaroitani. No ei kyllä mun ruokiakaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, ne tekee rankan maihinnousun. Mitä ihmettä sekin taas on ja miksei ne viihdy mun kanssa? Johtuukohan se siitä, että mun peffassa oli kiinni iso punkki ja ilmeisesti mun turkista oli siirtynyt friidun kaulalle pieni punkinsintti kävelemään?

Mutta jippii, kuulin, että ajellaan vielä illalla mökille, kun juhannusruuhka on vähän rauhoittunut.

Hillittyä juhannuksenviettoa kaikille kissakamuille! Älkää latkiko mistään lasista vahingossa viinaa eikä tehdä temppuja veden äärellä.

T. Dali

Nämä on mun ruokia, ette syö ettekä vie niitä mihinkään Rankkaan.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Uimapukuun rakastunut

Tsau kissat ja ihmiset, Dali täällä! Leppoisaa kesäviikonloppua kaikille.

 Täällä mökillä on ollut tänään aurinkoista ja liian kuuma mulle. Onneksi ulkotarha on varjossa. Oltiin valjasulkoilemassa ja saalistin niin monta sudenkorentoa, että lopuksi lysähdin maahan makamaan ja läähätin. Kielot kukkivat vielä ja niiden seassa on kiva viilettää.

Huh, läkähdyn!

Sudenkorento, täältä tullaan!

Tykkään kieloista.

Friidu on tilannut verkkokaupasta uuden uikkarin 7 eurolla uimahallikäyttöön. Uikkari on kuulemma täsmälleen sopiva ja paras ever. Friidu oli ripustanut sen uimahallikäynnin jälkeen saunan lauteelle kuivumaan. En ylensä oleile saunassa, mutta uikkari on niin ihana, että oli pakko mennä poski sitä vasten nukkumaan päikkärit. Friidu kertoi, että oli tullut ihan tippa linssiin, kun olin ollut kuulemma niin suloinen nukkumassa uikkarin kanssa. Ei nyt kannataisi vetää ylisuuria johtopäätöksiä. Pinta tuntui viileältä ja tuoksui vielä kloorilta, joten ei tässä mitään friidun kissaa sen enempää esitetä.

Friidun uikkarit on NIIN ihanat!

En ole tainnut aiemmin mainita, että osallistun siivoushommiin enkä pelkää isoa imuria enkä rikkaimureita. Olen käynyt amatöörien jokaisessa kaapissa stadissa ja mökillä tutkimassa ja muutamassa niistä voisi kyllä siivota ja poistaa tarpeetonta kamaa, jotta mahtuisin niihin paremmin.

Anna. kun mä imuroin, osaan kyllä.
x
Miksiköhän nää kamat on aina kaapissa eikä käytössä?

Pitäisi siivota, että mahdun.

Kukkuu!
Pari vähän vanhempaa ilmeilykuvaa:

Pentuna irvistin näin...



...ja nyt näin, huomaa tuplahampaat!

Kesäkuussa tuli vuosi siitä, kun muutin asumaan amatöörien kanssa. Olen saanut ne koulutettua joten kuten, mutta vielä on töitä tehtävä. Tämä vauvakuva on ajalta ennen amatöörejä kasvattaja Satu Petäjän kotoa.

Ihan vauvana tässä

Olen jo vuoden asunut amatöörien kanssa, totiseksi vetää.
No, rehellisesti sanoen, on mulla ihan kohtalaisesti vuosi mennyt täällä. Ainakin minua hemmotellaan. Mutta en pääse vapaasti ulos enkä parvekkeelle enkä saa saalistaa hiiriä tai lintuja. Ja kynsiä leikataan. No saan sentään aika usein vaania sorsia.


Veetille tiedoksi, että olisin saanut kaikki viisi sorsaa kiinni, mutta annoin niiden säälistä olla.

T. Dali, luontoystävällinen kissa

torstai 8. kesäkuuta 2017

Tsau katit ja muu jengi, Dali täällä!

Ollaan mökillä ja vettä sataa kaatamalla. Olen silti koko ajan ulkotarhassa. Eilen oli liian kuuma, vaikka tuuli melkein myrskylukemissa. Lenkkeilyt meni lepäilyksi ja friidu kyllästyi odottelemaan taluttimen päässä. Mutisi jotain, että sama kai se on, makoileeko kissa ulkotarhassa vai tarhan vieressä ja valjasreissu loppui siihen. Olin sentään saalistanut sudenkorennon ja leikkinyt sen kanssa vähän kuumuudesta huolimatta. Tänään aamulla oli sopivan viileää ja olenkin viilettänyt pitkin mökkiä ja tarhaa niin kovaa kuin pystyn ja läkähdyksiin asti. Sitten keksin nastan sadepäiväleikin, jossa miesamatööri nostaa hiiren raapimatolpan telineelle ja minä pudotan sen alas. Tämä otos on otettu noin 20 pudotus-noston jälkeen.



Oltiin stadissa melkein viikko, kun amatööreillä oli kaikenlaista menoa. Työnsin joka päivä kuljetushäkin portaiden alta keskelle lattiaa, kun ajattelin, että nuo hidasälyiset eivät ymmärrä, että kesällä olisi tarkoitus olla mökillä. Keskiviikkoaamuna tuli mies työkalupakin kanssa ja asensi parvekkeen oveen ulkopuolellekin kahvan, jolla oven saa auki ja kiinni. Jouduin siksi aikaa valjaisiin ja tutkin miehen työkalupakin ja työsuorituksen tarkkaan.


Eikö sinne maalle jo vihdoin päästä? En jaksa odottaa.
 Stadissa on lenkkeilty ja pakoiltu rastaita ja tehty julkkiskoiran kanssa tuttavuutta. Tykkään olla rantakivillä lintuja kyttäämässä ja plutaan veteen melkein joka päivä.


Tässä kuvassa olen taas vaihteeksi salainen agentti -tehtävässä vaanimassa varista.

Varis ei huomaa olevansa erityistarkkailussa epäiltynä pikkulintujen kiusaamisesta
Mulle laitettiin taas se punkilitku niskaan. En pysty kertomaan friidulle, millaisia tuntemuksia se aiheuttaa, mutta friidu tajuaa, että se tuntuu kurjalta ainakin tunnin verran, koska luimutan matalana pitkin seinänvierustoja enkä anna koskea. Sitten se menee ohi. Pakko kuulemma laittaa, kun minua ei pysty pitämään poissa ruohikosta.

Luonnon orvokit ovat kauniita
Mökillä on biovessan vieressä orvokkipenkki, ihan luomua siis. Tosi nätti. Friidu ei oikein ole kukkaihmisiä, mutta näistä orvokeista se tykkää.

Olen syönyt viime aikoin tosi hyvällä ruokahalulla ja paino on palanut 5,5 kg lukemiin, kun keväällä hävisi 200 grammaa. Friidun mielestä brittikissoille erityisen tyypillinen vatsapussi roikkuu minulla jo maahan asti. Eikä roiku. Kattokaa itse tästä kuvasta ja on siinä ainakin puoli senttiä välissä. Olen närkästynyt, koska mulla kuuluu olla vatsareppu. Eikö olekin hienot värit tässä kuvassa, ainakin mun silmät? Kattokaa niitä eikä vatsanalustaa.

Ei kai mun vatsa vaan roiku liikaa?

Seuraan kaikenlaisia kissaryhmiä FB:ssä. Brittikissat -omistajille sivut ovat tosi hyvät. Postaan sinne usein ja minulla on siellä paljon  kamuja, joista yhden Veetin kanssa heitetään jatkuvaa, tosi älykästä ja filosofista läppää hyvässä hengessä. Nyt seuraan, kun Tyyppi niminen isokorvakissa on muuttanut uuteen kotiin. Tyyppi ja sen kotona oleva britti Ile ovat hauskoja, vaikka Tyyppi onkin ihan pikkusintti. Käykää kurkkaamassa Tyyppi Kisu @tyyppikisu. Katsokaa myös ihanat @brittipojat Wäinö &Wiljo & Walentino, upeat kissat ja hienoja kuvia. Mun broidin Patrickin elämää seuraan myös tosi tarkkaan ja Syöppö-Sulon ja Leon -enon neuvoja kuuntelen. Pimut Missu ja Tete ja etenkin Siru ovat huippuja. Sohvi, Kassu, Elmeri... ja vaikka ketä. Kivaa, kun on kamuja.

Toivottavasti sade lakkaa ja pääsen ulos valjastelemaan. Amatöörit pitävät lepo- ja lukupäivää täällä mökillä ja tykkään, kun ovat koko ajan mun kanssa.

Mukavaa ja kesäistä viikonloppua!
T. Dali

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä kasvattaa talviturkkia takaisin.

Ollaan oltu pitelemässä talvikelejä täällä stadissa. Järkyttävän kylmä. Tänäänkin aamulla tuolla rannassa tuuli niin, että meinasi lähteä turkki päältä. Maanantaina oltiin vielä mökillä ja oli niin tosi ihanaa. Olin mökkireissulla melkein koko ajan ulkona joko tarhassa tai valjaissa. Yhtenä iltapäivänä friiduamatööri laittoi ruokaa keittiössä ja kolisteli kaappeja ja astioita pidemmän ajan ja minä olin ulkotarhassa, joka on mökin toisessa päädyssä. Kun friidu lopuksi otti jääkaapista rasian, jossa oli minun liharuoka-annokseni, ampaisin ulkotarhan toisesta päästä kissanluukun läpi lattiaa mutkissa sutien salamana keittiöön. Friidu ei voi käsittää, miten saatoin sen kaiken muun ruokakippojen kolistelun seasta tunnistaa, milloin minun ruokani otettiin esille. No, jääköön se salaisuudeksi, mutta kyllä kissa tietää.

Mökillä oli uusi huippukokemus, kun friidu kantoi minut pellon poikki synkkään kummitusmetsään patikoimaan. En ole sellaisessa aiemmin ollut ja oli se kyllä ihan hirveän jännää. Ei yhtään pelottanut. Hätistin pari karhua ja suden kauemmaksi, ettei friidun tarvinnut pelätä. 💪💪💪😸


Laiturilta bongasin käärmeen, mutta en kyllä tajua, miksi se ei liikkunut yhtään. Kummallista.😲

Siis on tää NIIN outo otus...
Aika paljon roikuin veden ääressä ja laiturillakin. Rannassa on kivaa.

Veden liplatusta on kiva kuunnella
Mutta tonttikierrokseen kuuluu joka kerta paljon muutakin kuin veteen tuijottelua. Etenkin kompostit ja risujen kaatopaikat kiinnostavat suuresti. Muutaman perhosenkin pääsin jahtaamaan.

Laho puu on viety risujen hautausmaalle, tsekkaan joka kerta, että se on tallella
Kun tultiin stadiin...tsadadammm...olin saanut fanipostia. Taiteilija Patu ja avustava brittikissa Ile olivat tehneet minusta upean näköismuotokuvan, jonka laitan KSP, King Size Peffa -klubini seinälle. Suurkiitokset näille ihanille faneille.



Stadissa on nyt sellainen ongelma ulkoilun kanssa, että seinähullut rastaat ovat valloittaneet Arabianrannan parhaat ulkoilupaikat. Ei voi enää mennä lähimetsikköön eikä oikein sillan läheiseen rantapusikkoonkaan, kun rastaat lentävät valon nopeudella ja ohjusten lailla kimppuun. Tänään aamulla friidu sai just ja just nykäistyä minut taaksepäin, kun rastasohjus tuli matalalla syöksyllä aikomuksenaan nokkia minua päähän. Pelkään niitä ihan hirveästi. Joudutaan kai kohta pysymään talon omalla pihalla sekopäälintuja paossa. No, ihan rannassa voin bongailla kuitenkin sorsia.


Friidu katosi aamulla kahdeksan jälkeen ovesta ulos ilman minua! Mutta onneksi palasi pian ja mukana olikin uusi lelu, jonka ihanan Nelly -kissaneidin omistaja oli myynyt tarpeettomana friidulle. Nellyä lelu ei enää kiinnosta. Aloin heti leikkiä. Friidu tosin epäilee, että kyllästyn taas nopeasti, koska melkein kaikkien lelujen kanssa on käynyt niin. Foliosta puristettu pallo on niitä harvoja leluja, jotka edelleen kelpuutan. Ja se pallorata, joka myös on ostettu Nellyltä. Siitä tykkään ja nukunkin siinä joka päivä.


Friidu haluaa tähän loppuun tällaisen tyhmän yhteispotretin. Ihan vaan tiedoksi, että kuvassa friidu rapsuttaa minua niskasta, vaikka näyttää siltä, että minua tukistettaisiin. Olen kai tulossa vanhaksi, kun alan hempeillä. Viime yönä kömmin nukkumaan friidun pään viereen tyynyn toiselle puoliskolle. No, en siinä kauan ollut ettei vaan ala kuvitella, että syliin joskus tunkisin oma-aloitteisesti. Friidu nappaa minut syliin monta kertaa päivässä ja suostun jonkin aikaa olemaan, jos rapsutetaan, mutta vapaaehtoisesti en syliin hyppää. Kynnet on taas muuten saatu leikattua, paitsi yhden kanssa panttaan vielä. Painan taas vähän yli 5,5 kg, kun välillä olin laihtunut 5,3 kiloon. Minun hampaani pestään joka ilta ja nyt annan friidun pestä jo takaakin, mutta aina se homma ei mene ihan nappiin. Ryntään heti kylppäriin illalla odottamaan hammaspesua, kun kuulen, etä friidu alkaa pestä omia hampaitaan. Kissojen hammastahna on HYVÄÄ! Suosittelen kaikille.


Mukavaa viikonloppua kaikille! Kai se kesä joskus tulee.
T. Dali

perjantai 26. toukokuuta 2017

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

Tarvitsen puolustusasianajajan. Nimittäin amatöörit epäilevät, että olen sohaissut tuota kuvassa näkyvää lintua. Todisteet syyllisyydestäni puuttuvat. Sen sijaan kaikki puhuu sen puolesta, että lintu on saanut köniinsä jossakin muualla. Ensinnäkin, MINÄ olen tarhassa ja UHRI on lennellyt/lentelee vapaana. Miten ihmeessä olisin tarhasta käsin voinut sohia lintua? No, amatöörit pohtivat, että lintu on voinut tulla roikkumaan tarhan verkkoon ja että olisin heti käyttänyt tilaisuutta hyväkseni. Missä ovat todisteet, kysyn vaan.  Toiseksi, lintu lähti hetken kuluttua lentoon, joten itse asiassa uhrikin puuttuu näiltä käräjiltä.  Eipä silti, olisin mieluusti syönyt tuon paistin.

En ole koskenutkaan tuohon tipuun, uskokaa nyt!

Johonkin se on itsensä loukannut, ei käy kiistäminen.

SE EN OLLUT MINÄ, haluan pois putkasta!!!!!
No, lintu lähti hetken kuluttua lentoon, mutta ei tiedetä, toipuiko se kuntoon. Friidu, joka ei usko yhteensattumiin, on sitä mieltä, että syyllinen löytyy kissatarhasta. Alkoi kova pohdinta, miten lintuja voisi estää lähestymästä tarhan verkkoa. Toistaiseksi ei ole löytynyt ratkaisua. Mökillä oli tosi kivaa enkä olisi halunnut sieltä stadiin. Nämä amatöörit ravaavat koko ajan mökin ja kaupungin väliä. En tajua, miksi ne eivät voisi olla vaikka pari viikkoa yhtäjaksoisesti täällä maalla nyt, kun on niin hieno vuodenaika. Ulkoilen täällä parikin kertaa päivässä valjaissa ja muun ajan olen ulkotarhassa. Puolen yön aikaan minut huijataan Cosma snackseilla sisälle nukkumaan, koska Friidu ei anna minun olla tarhassa yötä. Laukkaan aamuvirkkuna valon nopeudella tarhasta luukun kautta sisään ja läpi mökin makuuhuoneen sänkyyn, jossa teen parit voltit ja taas hirmu suhahdus takaisin tarhaan.

Friidu ihmettelee, kun en mökillä käy koskaan ulkohuussissa, vaikka kaupungissa käyn valjasulkoilun aikana useinkin tarpeillani lähimetsässä. Huoh. Friidulta ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. En TIETENKÄÄN käy ulkona pissalla tai kakalla täällä mökillä, koska minä olen meistä mökin asukkaista ainoa, jolla on sisävessa. Kai minä nyt sitä sitten käytän ja varmaan käyttäisivät itsekin sisävessaa, elleivät olisi olevinaan niin ekologisia, että kompostoiva ulkovessa rakennettiin tähän uuteenkin mökkiin ainoaksi vessaksi. Tässä stadissa kuvatussa videoklipissä kaikki ei tällä kertaa mene niin kuin Strömsössä. Rastaan per...at syöksyvät ja rääkyvät vieressä pesiään puolustamassa eikä pissaamisesta tule mitään. Olin sitten jalat ristissä kotiin asti, siellä sentään saa asioida rauhassa pellettilaatikossa.



Nämä kesäiset kuvat on otettu tänään aamulla stadissa. Friidu laittoi FB sivunsa kansikuvaksi tuon vihreän kuvan ja vaikka se on otettu vain kännykällä, se on aika kiva kesäkuva. Toinen kuva on siitä, kun piti lysähtää orvokkimättäälle lepäilemään, kun tuli niin kuuma.

Tuomi tuoksuu ja nokkoset pistelevät - nyt on kesä!

Tuli kuuma, ihan läähätin ja piti jäädä tähän orvokkien varjoon lepäämään.
Friidu on ottanut taas pönötyskuvia. Tässä näytän kuulemma paljon fiksummalta kuin mitä oikeasti olen (Veeti on varmasti samaa mieltä).

Syvämietteinen, viisas olemukseni.
Kauniita kesäpäiviä ja -iltoja kaikille!
T. Dali

perjantai 19. toukokuuta 2017

Kirsikat kukkivat!

Tsau kissat ja ihmiset! Dali täällä.

On taas ollut vaikka mitä ja tosi paljon ulkoilua. Tänään olin aamulla tunnin ulkona tuolla rannassa ja iltapäivällä viiden jälkeen minut vietiin autokyydillä Roihuvuoreen Kirsikkapuutarhaan. Käytiin käppäilemässä myös japanilaisessa puutarhassa. Kirsikkapuutarhassa oli hirveästi porukkaa, kun oli ensimmäinen oikea kesäpäivä ja kirsikkapuut kukkivat hienosti. No, tosiasiassa en ole kiinnostunut kirsikankukista, mutta puistossa oli muutama kiinnostava västäräkki. Ihmisten maahan laitetut tavarat olisin halunnut tutkia myös. Minua tuli ihailemaan ja silittelemään englantia puhuva seurue, kaksi naista ja mies ja sitten yksi ilmeisesti maahanmuuttajataustainen mies tuli kysymään, saako ottaa kuvan minusta. Olin ihan naatti, kun päästiin kotiin ja oli kauhean kuuma. Friiduamatööri kasteli pariinkin kertaan kylmällä vedellä chifonetin ja lepäsin sen alla viilenemässä. Pakotettiin nuolemaan vettä, kun sitä lotrattiin tassujen päälle. En suostunut juoman kupista. Kuumat kelit eivät ole minun ja friidun juttuja, mutta miesamatööri on kuin henkiin herännyt, kun vihdoin tuli lämmintä. Tässä on nyt aika paljon miesamatöörin ottamia kirsikkapuistokuvia, mutta oli siellä niin superkaunista. Friidukin on näköjään ottanut pari videoklippiä.

Upeasti kukkii


Silmät pyöreinä tiiraan (lintuja)

Friidu halusi tällaisen lähikuvan minusta ja kirsikanoksasta

Tää koivu oli tosi kiva

Hienosti heijastuu kirsikankukat vedestä

Japanilaiseen puutarhaan

Eikö olekin hieno ulkoilupaikka? Näettekö minut kuvassa?
Mä oon kyllä aika söötti, eikö vain pimut?
Tässä vielä pari videoklippiä kirsikkapuistosta.




Kohta varmaan pääsen taas mökille ja ulkotarhaan. Kaupungissa ulkoilu on itse asiassa kiinnostavaa, koska täällä on paljon enemmän lintuja kuin mökillä ja ne ovat melko kesyjä. Täällä näyttää olevan paremmat hiirimaastotkin. Mökillä tosin on ne rantakäärmeet, joilta pitää vielä ottaa luulot pois. Täällä stadissa olen jo saanut konkreettista kokemusta siitä, että ihan kaikki ihmiset eivät ole kissojen ystäviä. Tosi kurjaa, mutta pitää olla välittämättä. Paljon on ihmisiä, jotka tykkäävät musta, joten kestämme friidun kanssa urheasti ne tyypit, joille ei sovi, että kissa kulkee ylipäätään yhtään missään.

Oli vähän mutainen tähystysalusta...

Tässä pari tyylinäytettä, kun minut kannetaan ulkolenkin lopuksi kotiin. Kuten muistatte, kävelen omin jaloin vain eteenpäin vaikka kuinka pitkälle, mutta takaisin minut on aina kannettava.
En halua vielä sisälle takaisin, joten kantakoot

Tykkään levätä tässä just näin; amatöörin käsi varmaan väsyy.

Kattellaan välillä maisemia
Ai niin. Eilen aamulla kaulastani irrotettiin tämän vuoden ensimmäinen punkki. Friidu on ihan hermona punkkien takia. Ei voi tietää, auttaako se niskaan laitettu kissojen punkkilitku yhtään mitään. Tai no, ehkä punkkeja olisi ollut jo kymmeniä ilman sitä, koska tämä Arabianranta on pahaa punkkialuetta. Ulkoilu kuulemma jatkuu punkeista huolimatta.

Hypin koko ajan keittiön työpöydälle ja amatöörit ovat siitä kiukkuisia. Nakkaavat minut heti alas. En ymmärrä, miksi niillä pöydillä ei saa olla. Ihan dorkaa. Leikin ja riehun nykyisin aika paljon. Talvella, kun oli pimeää, ei niin jaksanut, mutta nyt on taas etenkin aamuisin hirmu vauhti päällä. Paino on jämähtänyt vajaa 5,4 kiloon. En varmaan ikinä pääse tällä menolla Veetin klubiin, mutta perustan sitten omat klubini.

Olen alkanut seurata FB:ssä yhtä pientä kissansinttiä nimeltä Tyyppi. Se on aika hauska, vaikka onkin ihan tenava vielä. Käykää katsomassa sen sivuja (@tyyppikisu).

Rentoa viikonloppua kaikille! T. Dali (ottakaa minusta mallia)


perjantai 12. toukokuuta 2017



Tsau kissakamut ja ihmiset! Dali täällä. Nyt aika lyhyt blogi, kun friidu on niin kiireinen olevinaan.

Varisjuttu ekaksi. Minua ja friidua on alkanut seurata tuolla rannassa yksi varis, joka on varsinainen riesa. Se tulee parin metrin päähän ja friidu oikeasti pelkää sitä. On nimittäin aika iso. Mä en tietty pelkää ja voisin hyökätä sen kimppuun ja näyttää sille kaapin paikan, mutta friidu ei anna. Me ei nyt sitten tiedetä, miten tyypistä pääsisi eroon, jotta kunniallinen kissa saisi rauhassa ulkoilla. Katsokaa itse, mikä röyhkimys.


Muuten tuolla rannassa on ollut aamuisin upeaa ulkoilla. Saalispotentiaalia on hirveästi. Etutassujen välistä on riistetty taas hiiri ja jopa sisilisko. Friidu ei anna pitää saaliita, mikä on aika törkeää. Valkovuokot ja rentukat kukkivat ja tuomissa on jo kukannuput. Kyllä tämä kevättä on, vaikka lunta välillä tuleekin.

Haaveilen vesille pääsystä

Friidu pelkää, että lankku romahtaa hänen allaan tai että just,
kun hän on lankulla, lähden ryntäämään ja tasapaino menee

Tässä yksi kiipeilyklippi, puussa oli kottarainen. En vaan saa mennä korkealle.


Tänään aamulla friidu hikeentyi, kun otin pienen mutakylvyn, heh. Rentukat kukki niin nätisti, että piti ihailla.



Mökille olisi kiva päästä, mutta just, kun tulee hyvät kelit, amatööreillä on muuta menoa. Nautitaan silti keväästä.

Tässä vielä kuva, kun olen pyykkikorissa. Menen aina koriin, kun siihen laitetaan puhtaita pyykkejä. Eikö se ole kissan toimenkuvaan kuuluva duuni?


Riehakasta viikonloppua!
T. Dali